Suinatun Surma Testo

Kݤrsivan rukous
Tuskissasi jaloissani ryݶmit
Armoa anoen
Vuodattaen verta tuhansista haavoistasi

jotka suolalla ja myrkyllݤ kyllݤstin
Ei ole armoa
Ei anteeksiantamusta
kun kasvojasi ilkkuen potkaisen

Kuka nyt on Herra
ja ketݤ on korkeuksiin katsottavan?
Kenen varassa on elݤmݤ ja kuolema,
kenen vihaa on nyt peljݤtݤvݤn
Kurjuutesi on onneni!
Heikkoutesi on vahvuuteni!

Mahdin alla taipuu kovinkin terݤs
Pelossa katoaa syvinkin viisaus
Viimeinen isku
Raastaa sinusta elon rippeet
Ruumiisi hݤpݤisen
ja hautaan kuolleeseen synnin maahan
Kerran taivaan valon ruhtinas
nyt ravintona matojen
Kun jݤlleen yݶhݤݶn palaan
on nimesi vaipunut unholaan